Myy ensin, tee sitten - tarina kahdesta kaveristani, jotka molemmat rakensivat verkkovalmennuksen valokuvauksesta.

Tämä on yksi tärkeimmistä teksteistä koko tässä blogissa, vaikka huomioidaan tulevatkin kirjoitukset. Koska luet tätä, oletan sinun tavoitteesi elämässäsi olevan jossain perusduunin tuolla puolen. Tavoitteesi saavuttaminen saattaa hyvinkin riippua tämän luvun oppien noudattamisesta.

Jos aloittaisit tässä ja nyt tekemään omaa verkkokurssiasi ja sinulla olisi idea valmiina, mistä lähtisit liikkeelle? Olenko oikeassa arvatessani, että alkaisit suunnitella kurssin sisältöä?

Ei se mitään. Niin tekee suurin osa.
Ja sen vuoksi monelta palaa lopulta käämit.

Sinun ei kannata riskeerata kallista aikaasi tekemällä kurssia arvailujen pohjalta, jos et ole varma, mistä ihmiset ovat valmiita maksamaan.

Kaksi CASE:a kuinka eri tavoin voi verkkobisneksen aloittaa

Seuraavat tarinat ovat tosia. Henkilöiden nimet on muutettu.

Minulla on kaksi ystävää: Ville ja Kalle. Sattumoisin he molemmat ovat ammattitason valokuvaajia, mutta valokuvaus ei kuitenkaan vielä elätä perhettä, joten se on pysynyt lisätienestinä päivätöiden rinnalla.

Itse olen yrittänyt kannustaa molempia heistä repäisemään laastarin irti ja lopettamaan päivätyön, koska uskon vakaasti heidän kehittävän tarpeeksi myyntiä valokuvauksella, kun vaan voivat panostaa siihen täyspäiväisesti.

Ensiksi Ville

Minun kannustuksesta tai siitä huolimatta Ville kehitti idean verkkokurssista, jossa hän opettaa valokuvausta ja kuvan käsittelyä. Hän aprikoi asiaa suurin piirtein tähän sävyyn. Monella on nykyään järkkärikamerat ja valokuvaus on hyvässä nosteessa.

Suurin osa ei kuitenkaan osaa ottaa järkkäristään puoliakaan irti, tai saati sitten editoida kuvia. Ville kehitti verkkokurssilleen rakenteen ja alkoi kuvata itseään. Jossain välissä sain häneltä tällaisen viestin: ”Arvaa ketuttaako, jos kurssi ei myykään. En olisi uskonut, miten paljon hommaa tällaisen pienen kurssin tekemisessä on.”

Välihuomautuksena voin sanoa, että onhan siinä paljon työtä ja pieniä yksityiskohtia hinkattavaksi. Villellä on vielä kaksi pientä lasta, vaimo ja päivätyö. Iltoihin ei jää paljoa tehokasta työaikaa lasten nukuttamisen jälkeen.

Kurssi valmistui ja hyvä kurssin siitä tulikin. Sitten vain nettisivut kuntoon, verkkokauppa pystyyn ja homma rullaamaan.

Viimein koitti lanseerauspäivä ja Villellä jännät paikat. Parin kuukauden iltatöille ja mustille silmänaluksille tulisi viimein kunnon korvaus.

Paitsi kun ei tullut.

Facebookissa porukat eivät innostuneet avaamaan kukkaroaan ja lähtemään mukaan kurssille. En ole koskaan kehdannut kysyä, mutta voitte itsekin arvata Ville mielentilan lanseerauksen jälkeen.

Myyntiä kyllä tuli jonkun verran (alkuun satasia ja lopulta muutama tonni), mutta ei läheskään niin paljon mitä Ville olisi toivonut. Eikä likimainkaan niin paljon, että hän voisi jättää päivätyön turvallisesti taakseen.

Tällä hetkellä myyntiä tulee Villen mukaan ”jonkun verran”, eli Ville on saanut onnistuneella markkinoinnilla nostettua kiinnostavuutta. Hän ei ole missään tapauksessa luovuttanut. Sain eräänä iltana häneltä viestin: ”Onhan tää ihan siistiä, kun Bondia katsoessa tuli pari kauppaa. Tuli tienattua leffaliput itselle ja vaimolle :)”

Tosiasia kuitenkin on, että Villen pitää tehdä iso työ selvitäkseen, missä on vika myynnin sakatessa. Eikö kurssin anti kiinnosta, onko myyntisivulla kaikki asiat paikoillaan vai onko markkinoinnissa joku pielessä.

Toivottavasti ei ainakaan ensimmäinen tai muuten Ville pitää lähteä selvittämään, millä tavoin kurssia pitäisi muuttaa, että se kiinnostaa jotain toista otollisempaa porukkaa.

Sitten Kalle

Kallen tarina on huomattavasti lyhyempi. Kalle kuvaa pääasiassa myytäviä asuntoja välitysfirmojen toimeksiannosta. Homma on suhteellisen helppoa ja siitä tulee ihan hyvää perustason tuloakin.

Viime aikoina kuitenkin rahahanat ovat olleet selkeästi suppeammat, koska tässä taloustilanteessa firmat laittavat kaikki ylimääräiset kulut nollille. Tämä on sinällään veikeää, koska kaikkien tutkimusten mukaan myynti- ilmoituksen tärkein osa on hyvät kuvat, joilla luodaan asiakkaalle ensimmäinen mielikuva kohteesta.

Heitin kerran Kallelle idean, että rakenna kiinteistövälittäjille verkkokurssi, jossa opetat heidät ottamaan itse upeita valokuvia kohteistaan. Itse pidin ideaa tietenkin nerokkaana ja varmana hittituotteena.

Kurssin hinnan voisi aivan hyvin nostaa aika korkealle, koska Kallen olisi helppo perustella kurssista saatavan rahallisen hyödyn vertaamalla hintaa itsensä laskuttamaan työn hintaan.

Lisäksi Kalle voisi tehdä lisämyyntiä editointipalvelulla, eli välittäjä lähettäisi hänelle ottamansa kuvat ja Kalle hioisi niihin valaistukset ja kontrastit kohdalleen ja lähettäisi saman päivän aikana takaisin.

Kuin bonukseksi Kalle sattuu olemaan töissä kameraliikkeessä, joten kameran ostonkin voisi linkittää samaan palveluun. Tästä hommasta tulisi varma hitti!

Paitsi kun ei tullut.

Kalle oli asiasta yhtä innostunut kuin minäkin. Hän ei kuitenkaan lähtenyt rakentamaan kurssia. Sen sijaan Kalle kirjoitti asiasta lyhyen sähköpostin, jossa kertoi suurin piirtein nuo yllä mainitsemani hyödyt, joita kurssista välitysfirmalle väistämättä koituisi.

Hän lähetti sen muutamille kiinteistövälitysfirman toimitusjohtajalle ja soitti parin päivän päästä perään, että ostatteko tällaisen kurssin, jota olen tekemässä. Kurssi maksaisi ennakkoon ostettuna 20% vähemmän kuin lopullinen hinta.

Yksikään ei osoittanut kiinnostusta asiaa kohtaan.

Itse ihmettelen sitä suuresti, koska he eivät ole valmiita enää maksamaan Kallen palveluista samalla tavalla kuin ennen.

Samaan aikaan heitä ei myöskään kiinnosta parantaa omien ottamiensa kuvien laatua kouluttamalla omia välittäjiään. Jokin asia jää minulta tässä yhtälössä ymmärtämättä, mutta en olekaan kiinteistövälittäjä.

Mikä erotti Villen ja Kallen toimet?

Kalle totesi muutaman tunnin työmäärällä, että idea ei ota tuulta alleen ja hautasi sen siihen paikkaan. Päivätyöt jatkuvat vielä, mutta unelma elää yhä voimakkaana ja virtaa riittää uusien juttujen ideointiin.

Ville on kertonut minulle olevansa väsynyt, enkä yhtään ihmettele asiaa verraten siihen työmäärään, jonka hän on paiskonut kurssinsa eteen.

Keskustelemme säännöllisesti siitä, miten hän voisi saada myynnin rokkaamaan, mutta kun aika ja energia ei meinaa riittää muutoskokeilujen suorittamiseen.

—

Itse olen ollut noissa molemmissa tilanteissa. Voitte arvata, kumpi tilanne syö miestä enemmän. Yhden ensimmäisen rakentamani hyvinvointivalmennuksen kanssa mietin valmennuksen rakenteet viimeistä yksityiskohtaa myöten valmiiksi ja kirjoitin ne puhtaaksi verkkovalmennusalustalle.

Sitten aloin innosta soikeana markkinoimaan kurssia, kunnes huomasin, ettei ketään todellakaan kiinnosta. Kurssille tuli mukaan kolme maksavaa asiakasta. Kaikkien kulujen jälkeen käteen jäi verotettavaa tuloa 50€.

Tuo viisikymppinen kourassani tein päätöksen, etten koskaan tuo markkinoille yhtään tuotetta, ennen kuin olen varmistanut ennakkomyynnillä, että palvelulle/tuotteelle on todella kysyntää.

Validoi myynnillä

Validointi tarkoittaa, että pyrit tavalla tai toisella selvittämään ennakolta, onko ideallesi olemassa markkinoita ja asiakkaita. Keinoja selvitystyöhön on monia aina katugallupeista, survey- työkaluihin ja sähköpostilistan keräämiseen.

Itse olen myös vahvasti sitä mieltä, että monen bisnesgurun painottama liiketoiminnan validointi ilman myyntiä ei ole kuin kasa huonoja arvauksia.

Jokaisen on kuitenkin helppo kehua palvelusi maasta taivaaseen, kun kukkaro on vielä tiiviisti taskussa.

Ainoa oikea tapa varmistaa, että ihmiset ovat todella kiinnostuneet tuotteestasi on laittaa se myyntiin ja katsoa kuinka käy.

Halusin nostaa nuo kaksi edellistä virkettä niin, että varmasti huomaat ne ja pysähdyt niitä hetkeksi miettimään. Jos olet tekemässä ensimmäistä kurssiasi, niin nuo kaksi asiaa tulee ratkaisemaan sinulla kaiken.

Olen kehittänyt tällä tavalla verkkokursseja, verkkosovelluksia ja mobiiliapplikaatioita yrityksille, joita olen myynyt asiakkaille ennen tuotteen/palvelun valmistamista.

Ensimmäinen nettibisnekseni oli liikuntapäiväkirja nimeltä Hymis. Sen osalta ensimmäiset myyntikäynnit kuljin kaksi tulostettua A4-paperia kansiossa. Tuloksena reilu 12 000€ myyntiä ennen kuin yhtäkään koodinpätkää oli kirjoitettu tulevasta Hymis-sovelluksesta.

Idean myyminen se vasta kannattaa, koska idean kehittäminen on ilmaista.

Kallen tapauksessa on tärkeää huomata, että hän todella yritti myydä tulevaa kurssiaan kiinteistövälittäjille.

Jos hän olisi mennyt kysymään heiltä mielipidettä̈ tulevasta kurssistaan, suurin osa olisi luultavasti pelkästä̈ myötätunnosta sanonut olevansa siitä kiinnostuneita ja Kallen tarina olisi hyvin Villen kaltainen.

Kukkaron avaaminen on ainoa tapa todeta markkinapotentiaali todenmukaisesti.

Älä unohda näitä̈!

Ole Kalle, älä Ville!
Digibisneksessä on sanonta: fail fast, scale fast. Vapaasti suomennettuna se tarkoittaa, että mokaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Ja jos homma lähtee liikkeelle, skaalaa bisnes heti isolle joukolle.
Verkkokurssin onnistumisen kannalta tärkein yksittäinen asia on hyvän myyntisivun kirjoittaminen. Myyntisivun kirjoittaminen heti ensimmäiseksi kirkastaa ajatuksesi siitä, mitä oikein olet tekemässä. Miten haluat asiakkaitasi auttaa ja mitä apua tarjoat heille.
Ainoa oikea vaihe aloittaa verkkokurssin myynti ja markkinointi on ennen kurssin tekemistä.

Jos haluat oppia lisää, miten rakennat itsellesi viikossa testiareenan tulevalle verkkokurssillesi tai -kaupallesi, hyppää mukaan ILMAISEEN Case Study -webinaariin 👇

Ilmoittudu webinaariin

Myy ensin, tee sitten – tarina kahdesta kaveristani, jotka molemmat rakensivat verkkovalmennuksen valokuvauksesta.